Ei jättipäiväkotia Kannukseen Mielipidekirjoitus 12.12.2024
Kannuksessa on hyvä ja toimiva, aikanaan valtuustossa linjattu kahden keskustassa sijaitsevan alakoulun malli.
Siis kohtuullisen kokoinen lähikoulu mahdollisimman monille lapsille ja mukavan kokoinen työyhteisö henkilöstölle.
Nyt päiväkoti-investointia suunniteltaessa hanketyöryhmän ja virkavalmistelun hanakasti ajama kärki on, että kaikki 200 päivähoidossa olevaa lasta keskitetään yhteen suureen yksikköön. Eikö olisi johdonmukaista mennä myös päiväkotien suhteen kahden yksikön periaatteella ja varmistaa henkilöstölle sekä lapsille sopivan kokoinen ympäristö, perheiden helppo arki ja kaupungin tasapainoinen asutus?
Suurta yksikköä perustellaan säästöillä ja laskelmat on tehty siten että yksi uusi yksikkö olisi merkittävästi halvempi kuin mikään muu vaihtoehto.
Valtaosa lasketusta säästöistä kohdistuu lapsia hoitavan henkilöstön käytön vähentämiseen, onko se tavoiteltava asia tai edes realismia? Monet esimerkit eripuolilla Suomea jo todistavat, että yli sadan lapsen päiväkoti ei ole tuonut toivottuja säästöjä vaikka laskennallisesti niin voisi olettaa.
Yksi näin suuri yksikkö on riski kaupungille monestakin näkökulmasta.
Ohjurina ei toimi laadukkaan ja turvallisen varhaiskasvatuksen sisällön takaaminen vaan laitosmainen suurtalousajatus.
Kuten valtuuston talousarviokokouksessa kuultiin, iso yksikkö asettaa niin suuret vaatimukset mm. tieinfralle, että sijoituspaikkoja on kartoituksen mukaan vain kaksi esillä jo ollutta, Kleemolantie ja Numersintie. Tästä voidaan päätellä, että ohjurina ei toimi laadukkaan ja turvallisen varhaiskasvatuksen sisällön takaaminen vaan laitosmainen suurtalousajatus, jossa päiväkodin arjen tulee sopeutua kiinteistön ja sen ympäristön luomiin ehtoihin eikä toisinpäin.
Koko siis sanelee myös sijoituspaikan. Sanotaan kyllä, että paikka päätetään vasta 3.2 valtuustossa, mutta tosiasia kuultiin teknisen johtajan suusta: tälle nimenomaiselle suurelle yksikölle ei löydy muuta paikkaa kuin jo mainitut.
Myöskään pienen kaupungin imagon ja kodinomaisuuden ideologian kannalta jättipäiväkoti ei edistä haluttua mielikuvaa.
Päiväkodin investointipäästöksessä päätetään todella suuresta asiasta 50 vuodeksi eteenpäin. Valmistelun on oltava sellaista joka kestää niin taloudellisen kuin toiminnallisen tarkastelun jälkikäteen sillä sen kanssa sitten eletään mitä nyt päätetään. Tämän mittaluokan asioissa ei ole varaa virheisiin. Mikäli kaikessa muussa valtuusto tekisi säästötavoitteiden nimissä kompromissin, ja käytännössä huomataankin, kuten monissa muissa kunnissa on huomattu, ettei lopulta säästöt toteudu, mitä jää käteen?
Miksi tyytyisimme näin tärkeässä asiassa ratkaisemaan kaupungin tärkeimpien palveluiden järjestämisestä tukipalvelut ja tekniikka edellä, eikä lapsi ole se tärkein?
Piia Rautiola, kaupunginvaltuutettu kesk.