Aamu on mukava aloittaa Yle Ykkösen soidessa taustalla. Aamuhartaus kahvikupin ääressä on kiva hiljentymishetki ennen päivän touhuja. Tämän aamun aihe oli lähellä omiakin ajatuksiani.
”Kumisaappaat jalassa ihminen pääsee melkein minne tahansa, ja minne ei pääse, sen ei niin väliäkään. Metsän levollisessa hiljaisuudessa sellaiset käsitteet kuin pyhyys, yhteys ja luomakunta tulevat ymmärretyksi paljon paremmin kuin kaupungissa.
Tuo kivi on ollut tuossa jo miljoonia vuosia ennen minua, ja jää tänne minun jälkeeni. tuon vanhan kuusen vuosirenkaisiin verrattuna minä olen vasta idullani oleva taimi, tai ohi menevä vitsaus. Kumisaappaat jalassa kannon nokassa, ihminen tuntee myös vastuunsa, Minä olen täällä vain hetken, mutta maailma on minunkin jälkeeni, ja kantaa minun tekojeni, ja tekemättä jättämisieni seuraukset
Sydän on täysi, ja mieli hiljentynyt, kaikesta ylimääräisestä, yhteys metsään hoitaa myös sielua, sanattomasti ja pyyteettömästi”
Kauniisti ilmaistu. Juuri näin itsekin usein tunnen.
Aamuaurinko, on yksi kauneimmista hetkistä luonnossa. Tätä kirjoitellessa, sivukorvalla kuulen uutisista miten perhevapaauudistuksen työryhmä kokoontuu ensi kertaa huomenna. Mielenkiinnolla odotan mitä uudistus tuo tullessaan. Aihe on hyvä ja tärkeä. Yrittäjien näkökulmasta erityisesti se, että valinnan vapaus säilyy. Nykyisellä mallilla mieheni on ollut hoitovapaalla ja pitänyt kaikki isille korvamerkityt vapaat joka lapselta. Jos perheemme vielä kasvaa, on todennäköistä että yrityksestä johtuen vapaita ei näin laajasti pysty enää pitämään.
Nooran innoittamana, jäin miettimään Turun hienoa päätöstä aloittaa kouluruoan jakelu pikapuoliin vähävaraisille. Mikä mahtava idea! Oma äitini on ollut päiväkodinjohtaja, ja meillä kyllä syötiin todella usein hävikkiruokaa kotona, sillä heillä oli mahdollisuus edullisesti sitä ostaa. Jossakin vaiheessa joku älytön laki astui voimaan, joka kielsi hävikkiruoan käytön. Nyt jäin miettimään, onko jotain muuttunut lain suhteen, ja olisiko hävikkiruoan hyödyntäminen helposti toteutettavissa Kannuksessakin. Täytyy tutustua asiaan kunnolla.
Jokin aika sitten Yleltä tuli faktaa tästä yli järjen menevästä jätteeksi päätyvän ruoan määrästä. Jutussa puhuttiin esim. että sillä proteiini määrällä, joka lasketaan suomessa tarpeettomasti luontoon, täytettäisiin keskisuuren n.70 000 asukkaan kaupungin proteiinitarpeen vuoden jokaisena päivänä. Onhan tämä nyt aivan käsittämätön tilanne!! Yhtä aikaa kun hyvinvointierot alati kasvavat, ja todellisissa rahavaikeuksissa on yhä useampi ihminen, heitetään menemään näin valtavia määriä ruokaa. Ja niin surullista kuin se onkin, vaikka jätteet ovat poissa silmistä, niin maapallolta ne eivät katoa mihinkään. Myös ruoan ylimäärä tuotanto rasittaa luontoa, vaikka biojäte ei sanana kuullosta niin pahalta kuin vaikkapa ongelmajäte. Itse asiassa kulutuksen tuottamista kasvihuonepäästöistä neljäsosa johtuu ruoan tuotannosta, ja vesistöjen rehevöitymisen takana olevista päästöistä jopa 30% on ruoan tuotannosta johtuvaa. Aika kamalaa siis, tämä kaikki ruoan haaskaaminen!
Täytyy ryhtyä selvitystöihin, jotta Kannuksessa voidaan olla yhtä fiksuja kuin Turussa, ja saada hävikkiruoka käytetyksi. Nyt kippaan aamupuuronjämien sekaan vähän jotakin joka pussista, ja leipaisen hävikkiruokasämpylät päivemmällä! Hyvää ja luontoa arvostavaa päivää meille kaikille!
p.s. pakko laittaa loppuun vielä ihana syksyinen kirppislöytöni Kylänraitinkirppikseltä. Villa Stockmannin villainen torkkupeitto. Pituuttakin on riittävästi jotta pitkäkoipisen varpaat peittyvät. Sopii meille kuin nakutettu, tuli tarpeeseen, ja hintaa vain 12e!
